Hehheh, postaus tulee taas vähän jälkijunassa, hups. Eli siis, eilen oli ihan huippuhyvä päivä, johon sisältyi niin naurua kuin itkuakin. Käytiin Suvin kanssa katsomassa The fault in our stars, eli Tähtiin kirjoitettu virhe. Olin kuullut leffasta lähinnä vaan positiivista palautetta, ja mua neuvottiin varaamaan nenäliinoja mukaan, sillä sen elokuvan aikana kuulemma itkee vähän kovempikin äijä. Totta oli. Kun elokuvaa oli mennyt ehkä puolisen tuntia, niin mä ainakin, mutta myös muutama muukin siellä leffasalissa taisi jo ensimmäiset pari kyyneltä vuodattaa.
Elokuvan päähenkilö on Hazel Grace Lancaster, tyttö jolla on syöpä. Äitinsä pakottamana hän käy syöpäpotilaiden tukiryhmässä, missä hän tutustuu Augustus "Gus" Watersiin, jolla oli syöpä mutta parantui siitä. Hazel ja Gus rakastuvat, ja leffa kertookin heidän rakkaustarinansa etenemisestä, aina siihen saakka kunnes syöpä vie toisen mukanaan.
En muista milloin viimeksi oisin itkenyt yhen leffan aikana noin paljon, joten ihan pikkuvinkkinä: jos ootte ollenkaan tunteellisempaa sorttia, tai teillä on muuten vaan tapana itkeä leffan aikana niin todellakin kannattaa varautua nenäliinoilla, jos on menossa Tähtiin kirjoitettua virhettä katsomaan ! Vaikka leffa itkettääkin ihan törkeen paljon, niin kyllä sen aikana saa nauraakin.
Itteä eniten harmittaa se, etten ikinä ehtinyt lukemaan tota kirjaa ennen kun katoin ton leffan. Niille jotka nyt on tulossa valittamaan siitä kuinka kirjat täytyisi lukea ennen leffaa, niin kyllä, niin mä yleensä teen. Nyt vaan kävi näin :D Mutta älkää huoliko, kyllä mä sen kirjankin vielä aion lukea, suomeksi ja englanniksi, molemmilla kielillä vieläpä !
Päivän ootd. Tuubitoppi, Seppälä; leopardihousut, Kappahl.
Jee, kaverit matkalla leffaan.
Parhaat leffaeväät ikinä ! Ei tarvii popparia tai muita, vaan Tutti Frutti Passion-pussin ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti